Mukavia uutisia

Tiistai aamu. Aurinko on jo noussut ja paistaa kirkkaasti Sofian mökin ikkunasta suoraan silmiin. Ohhoh, onko kello jo noin paljon? Kylläpä tulikin nukuttua. Sofia katsoo lämpömittaria ulkona; vain 3 astetta lämmintä, mutta kirkas on auringonpaiste. Sofia päättää mennä kuitenkin heti aamukahvin jälkeen keräämään yrttejä kasvimaalta pois, ennenkuin tulee pakkaset ja kaikki jäätyy. Hän levittelee niitä kuivumaan lattialle lakanan päälle. Huoneeseen tulee hieno yrttien tuoksu ja Sofia haaveilee jo talvisista takkailloista kuuman omilla yrteillään maustetun ruuan ja hyvien ystävien kera.

 Siinä on Saksankirveliä, Lipstikkaa, Rosmariinia, Persiljaa, Sitruunamelissaa, Salviaa ja vähän myös krassin lehtiä, joita Sofia aikoo tänään syödä salaattinsa seassa.
Kesken yrttien levityksen Sofian puhelin soi ja hän hypähtää heti jännittyneenä ylös. Olisikohan se sieltä? Ja sieltähän se on. Arkkitehtitoimisto "Selin&Son" :sta soitetaan ja kerrotaan, että Sofia on tullut valituksi vapaaseen arkkitehdin paikkaan. Työ alkaisi kahden viikon kuluttua messumatkalla Saksaan. Sitä ennen Sofia voisi tehdä pientä tutustumistyötä tulevaan työpaikkaansa netin kautta ja myös käymällä halutessaan paikan päällä tutustumassa. Chelsea voisi opastaa talon paikat ja muut käytännön asiat ja niin -Sofia voisi myös tulla sisutamaan oman työhuoneensa kuntoon etukäteen niin halutessaan. Lopuksi häntä onnitellaan ja toivotetaan lämpimästi tervetulleeksi tiimiin.
-JIPPII WOW WOW WOW -Huutaa Sofia täyttä kurkkua puhelun loputtua. Hän tanssii ympäri mökkiä ja seisahtuu sitten niille sijoilleen. -Herranjumala! Heti Saksaan työmatkalle! Huh! Nyt täytyy panna töpinäksi ja hommata uusi matkalaukku ja vähän uusia vaatteitakin... ja ... ja ... ja...
Sitten Sofia heittäytyy sängylle, joka on edelleen vailla petivaatteita ja sitä uutta  sijauspatjaa... sekin piti tilata netissä, mutta jääköön nyt kaikki hetkeksi... Sofia alkaa unelmoimaan kaikesta suuresta ja hienosta mitä tulevaisuus nyt lupaa hänelle. Kyllä tuli jo elettyäkin erakkona täällä mummon vanhassa mökissä, joka on kyllä edelleen rakas paikka ja Sofia päättää, että tänne hän tulee aina, kun on vaikeaa tai tarvitsee olla yksin....

Iltapäivällä...
Sofia herää joskus iltapäivän puolella haaveistaan ja päättää lähteä ihan äkkiseltään käymään kylän kirppiksellä katsomassa, josko siellä olisi mitään hänelle sopivaa tulevaa kotia ajatellen.
-Hmm, tässähän on vaikka mitä...  mitäs tuo pöytä kaikkien näiden tavaroiden alla? Olisikohan siitä...? Ja tuo mattokin näyttää kyllä aika hyvältä, ei ole paljon kyllä ollut käytössä... ei se sinne kaupunkikotiin sitten, mutta jos tänne mökille tuosta uusi matto... Sofia puntaroi tavaroita ajatuksissaan ja lopulta hän päättääkin ostaa tuon tummanruskean, jonkun kotipuusepän tekemän pöydän ja maton. Tyynyt saivat myös lopulta lähteä mukaan, vaikkei Sofia nyt oikein tiennyt, mihin niitä ensihätään käyttäisi. Mutta kun ne oli melkein ilmaisia ja siistejäkin.

Lopulta Sofia löysi vielä vanhan hienon tarjottimenkin, sekä sinikuvioisen posliiniastiaston, samanlaisen, kuin Sannallakin oli näyttänyt olevan. Sanna oli kertonut hänelle, että on saanut ne mummonsa perintönä ja kyllä nämä aika vanhoilta näyttivät nämäkin -jonkun mummon tavaroita nämäkin varmaan olivat. Sukulaiset tuoneet kirpparille, kun mummo on kuollut, eikä kukaan ole näitä halunnut ottaa. Sofia huokaa. Sellaista se on. Mutta kun tavarat ovat kotona hän on iloinen. Nyt tuntuu siltä, että voisi pikkuhiljaa sittenkin ruveta piirtämään sitä omaa tulevaa taloa. Ja heti huomenissa pitää ottaa selville, että onko se Henrikin näyttämä tontti edelleen myynnissä ja millä hinnalla sen saisi.