Sivut

perjantai 26. heinäkuuta 2013

Mummolaan tuli asukkaat

Kun olin muutaman päivän katsellut Lundby taloani ja repinyt siitä alakerran lattioissa olleet kulmistaan irronneet ja käpristyneet kontaktimuovit pois, niin minulle alkoi hahmottua se, kenelle tämä talo tulisi. Päätin, että sitä asustaa mummo ja vaari. He ovat molemmat juuri eläkkeelle jääneitä ja heidän hoivissaan on kymmenvuotias orvoksi jäänyt lapsenlapsi, Saija. Tämä Lundby tyttö tuli minulle jokin aika sitten muun kirppisroinan mukana, eikä sille tätä ennen ollut "sijaa" minun taloissani. Nytkin se meinasi jäädä vaille kotia, kun valitsin tätä taloa asuttamaan vanhan pariskunnan (jotka saapuivat eilen Prisman verkkokaupasta tilattuina, tarjoushinnalla ostettuina.) Mutta onneksi oivalsin, että kyllähän noin nuorekkaat mummo ja pappa vielä jaksavat yhden tenavan kasvattaa.... näyttävät niin nuorekkailta ja hyväkuntoisilta. Itseasiassa ovat varmaan jotakuinkin omaa ikäluokkaani, niin että mikäs siinä...
Nyt siis "leikitään" niin, että Silja-mummo ja Sakke-vaari (Sakari) ovat rakentaneet tämän talon itselleen naimisiinmenonsa jälkeen, vuonna 1972. (Talo on oikeasti siltä vuodelta, mikäli nettitiedot pitävät paikkansa) Mummo varsinkin rakastaa vieläkin yläkerran kokolattiamattoja, sekä makuuhuoneen ja olohuoneen tapeetteja, eikä raskisi millään tapiseerata uudelleen, vaikka ne vähän nuhjuisilta näyttävätkin. Nyt on kuitenkin niin, että talossa on menossa täys remontti ja sitä tuodaan nykyaikaisemmaksi, joten mummon täytyy vain hyväksyä se, jos ne puretaan. Ehkä kuitenkin hän saa pitää päänsä noiden yläkerran lattioiden suhteen, kun ne saatiin verrattain puhtaiksikin siivouspalvelun toimesta.
Tästä se siis lähtee etenemään, Siljan ja Saken kodin "pientä pintaremonttia" hanke.

Tässä talon asukkaat, Silja-mummo, Sakke-vaari ja pieni Saija-tyttönen, jonka omat vanhemmat ovat kuolleet ja joka sai uuden kodin mummolasta. Mummo sisustaa Saijalle oman tilan olohuoneen ala-tasanteelle.
Tässä kuvassa näkyy alkuperäinen tapeetti, jossa on vähän töherrystä, mutta muuten tämän olohuoneen osalta hyvässä kuosissa vielä. Saijan "huoneen" kohdalla tapeetti on repeytynyt.

Keittiön seinästä on revitty tapeetti kokonaan pois ja kaikki seinät on alusmaalattu. Lattiastakin on päällysteet revitty, se mitä on saatu ja tilalle tulee luultavasti lautalattia....

Makuuhuoneen kokolattiamatto on myös hyvässä kunnossa ja tuo peräseinän tapeetti jää paikalleen, mutta nuo keltaiset seinät kyllä maalataan kermankeltaiseksi tai lämpimän beigen sävyiseksi.

Olohuone, jonne myös jää tuo oranssi kokolattiamatto. (täytyyhän se 70-luvun henki edes jossain säilyä). Matalampaan osaan tulee siis Saijalle oma huone tai tila, jossa nukkua ja tehdä läksyjä yms,

Lundby-mummola

Löysin lapsuuskotini vintiltä siskontyttöni vanhan nukkekodin ja sain sen itselleni. Näin sen siellä jo viimekesänä, mutta se ei kiinnostanut minua yhtään. Ensiksikin siksi, että Lundbyt eivät ole olleen minulle mieluisia koskaan (ennenkuin siis nyt) ja toisekseen tämä nimenomainen yksilö, joka on mallia 1972, oli aikamoinen "raato" mielestäni. Muistin sen kuitenkin jälleen, käydessäni äitiä katsomassa jokin aika sitten ja meninkin vintille katsomaan sitä uudelleen. Ja kuinka ollakkaan, nyt se näytti ihan pyytävän päästä mukaani ja kunnostettavaksi. Siskontyttöni ei aio hankkia koskaan lapsia, eikä häntä itseäänkään kiinnosta nukkekodit, joten nyt se on minun siis. Ihan aluksi siis toin sen kotiini ja otin siitä valokuvia "ennen remonttia", eli juuri sellaisena kuin se oli siellä vintillä vuosikymmenet lojuneena...
Ajattelin aluksi tehdä tälle projektille oman blogin, mutta sitten päätin kuitenkin kertoa siitä täällä Madeleinen talon blogissa, kun minulla on jo muutenkin yksi eri blogi tuota Sandran siirtolapuutarhamökkiä varten. (ja myös hänen kaupunkikodistaan kerron siinä blogissa) Eli siis tämä Lundby on nyt sitten jo yhtäkkiä minun neljäs nukkekotini, jota rakentelen! Vaikka minulla tähän kesään mennessä oli vain se yksi ja ainoa kaappinukketalo, jota olen duunannut jo 3-4 vuotta aina muutellen sitä ja sen asukkaita, niin, ettei se koskaan varmaan valmistukkaan... No, ehkä nyt pysyn suunnitelmissa, kun näitä on jo 4. heh... Mutta pitemmittä puheitta kuvat Lundbystä sellaisena kuin sen löysin: