Sivut

tiistai 10. syyskuuta 2013

Tuomas kokee mieluisan yllätyksen

Tuomas on siis saanut hyvän remonttiurakan Lundin pariskunnan talosta ja päivät ovat täynnä työtä ja toimintaa. Iltaisin lapset vaativat osansa, eikä Tuomas oikein ehdi eikä jaksa muuta ajatellakaan. Vähän kuitenkin aina iltaisin lasten nukahdettua suunnittelee tulevaa....
 Jossain vaiheessa, ennen Lundien taloremontin aloittamista hän oli laittanut eräälle treffipalstalle kirjeenvaihtoilmoituksen, mutta on sen täysin unohtanut, kunnes eräänä päivänä töistä tullessaan löytää postilaatikostaan vaaleanpunaisen kirjekuoren, jonka päälle oli liimattu sydäntarra "sinetiksi". Tuomas ihmettelee kovasti kirjekuorta, mutta jättää sen kuitenkin yöpöydälleen avaamatta, kun piti kiirehtiä laittamaan lapsille iltaruokaa. Illalla nukkumaanmennessään hän sitten avaa kirjeen:


" Hei, Tuomas!  
Aattelin vastata kirjeenvaihto ilmoituksees, kun mulla on mieles, et sais jonku miehen itelle. Oon 24 v ja mun nimi on Helena Mäkiriihi. Oon töissä yhel isol hevostilal, jos on upeit hevosii ainaski 30. Mun työhön kuuluu kaikenlaist hevoste hoitoo, siivoust ja ruokintaa. Nyt on tapahtunu vähä ikävii juttui ja haluisin pääst pois täält. Emmä viittis viel kertoo kaikkee mut se vähä liittyy niinku toho isäntäänki. Ja rouvaanki vähän. Se tuntuu jotenki kattovan mua kieroon nykysin.  Mä oon aika iso sillee pitkä ja vähä tukevaki. Pitäs laihuttaa. Mun työkaveri joka on tyttö on ottanu musta vähä kuvii, joit laitan tähä mukaa. Ois kiva, jos tykkäisit näist kuvist etkä aattelis niist pahaa. Must on kiva poserata. Meikeist tykkään kans. Toivosin, että vastaisit mulle kummiskin et haluutko ees kirjotella. Mä iha hirveest ootan sun kirjettäs. Ooksä iha vapaa mies vai mitä. Haluisin tutustuu iha oikeest. Kaikee hyvää sulle pusi pusi. Helena"





Bloggaajan huom.  nämä kuvat kirjeen kera tulivat tosiaan täytenä yllätyksenä minullekin. Minulla on Haminassa eräs kiva ystävä, jolla on mahtava nukkekokoelma ja joka on lähettänyt minunkin nukketaloihini silloin tällöin yhtä ja toista. Hän seuraa myös blogini kautta mitä taloissa tapahtuu ja Tuomaskin lapsineen on häneltä saatuja nukkeja. Nyt hän oli hienosti oivaltanut osallistua tähän tarinaan näin. Tämä oli minusta tosi kivaa ja innostuin tuosta Helenasta todella. Kuvat ovat ystäväni ottamia siis ja tuo Helenan kirje on hänen mielikuvitustaan ja ilmeisesti hänen kotipaikkansa murrettakin. Hauskalta ainakin kuulostaa.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti