Rosa Maria on jo käynyt iltapesulla ja tullut istumaan siniselle penkille hetkeksi, ennenkuin sijaa siihen nukkumapaikkansa. Mökissä ei ole tarpeeksi tilaa kaikkien sängyille ja koska Rosa Maria on pienin mökin asukas, vasta 11 vuotias tyttönen, hän on ainoa, joka mahtuu nukkumaan penkkisohvassa.
Eva tulee Rosan viereen penkille istumaan.
Eva on päässyt kotiteollisuuskouluun toiselle paikkakunnalle ja alkaa kertomaan siitä Rosalle.
- En halua, että lähdet pois! Huudahtaa Rosa.
- No enhän minä lopullisesti mihinkään katoa, tulen aina viikonlopuiksi kotiin tietenkin. Saan oppia siellä kankaiden kutomista ja vaatteiden ompelua ja kaikkea sellaista. Sitten minä voin tehdä sinullekin uusia nättejä mekkoja sun muuta ja ajattele, miten hienot matot ja verhot ja pöytäliinat voin sitten kutoa tänne meidän rakkaaseen kotimökkiimmekin. Äiti ja isäkin olisivat varmasti ylpeitä siitä.
- Niin, mutta kuka minun kanssa sitten leikkii ja laskee mäkeä tuolla ja kaikkea... sinusta tulee siellä iso neiti ja et sitten enää halua tehdä minun kanssa mitään.
- Hui hai pikku Rosa! Minusta ei tule koskaan niin isoa neitiä, ettenkö voisi laskea mäkeä pikkusiskoni kanssa kelkalla tai leikkiä... ja kasvathan sinäkin joskus isoksi. Sitten olemme kaikki isoja neitejä hih hih.
Evaa naurattaa Rosan pelot, mutta hän ymmärtää kyllä pikkusiskoaan. Tämä menetti -niinkuin he kaikki- äitinsä ja isänsä vasta jokin aika sitten ja sisarukset ovat olleet toistensa tuki ja turva tässä pienessä mökissä neljästään asuessaan. Aino on siskoksista vanhin, jo 20 vuotias ja ottanut äidin paikan talossa. Seuraavaksi vanhin on Christina Sophia, 17 ja Eva on 15 vuotias.
Eva ja Rosa jatkavat keskustelua:
-Millä sinä menet sinne kouluun? Sinnehän on kauhean pitkä matka!
-Linja-autolla. Minun täytyy ensiksi mennä tuonne viiden kilometrin päähän jollain -ehkä pyörällä- ja sieltä menee sitten linja-auto kaupunkiin ja siellä vaihdan sitten toiseen linja-autoon, jolla pääseen siihen kaupunkiin, missä koulu on.
-Kauhean vaikeaa!
-Niin, mutta kyllä siihen tottuu ja se on nyt pakko tehdä niin. Mutta kuule Rosa, ei surra nyt mitään menneitä eikä tulevia. Menet nyt vain nukkumaan ja huomenna on sunnuntai ja minä alan opettamaan sinulle sukkien neulomista.
-No niin kai sitten, mutta jos minä en heti opi sitä neulomista, niin en kyllä sitten ala mitään sukkia vääntämäänkään!
-Kyllä sinä opit. Me ollaan käsityöläissukua ja kaikki "käteviä emäntiä"
Tytöt nauravat ajatukselle ja Rosa alkaa petaamaan itselleen petiä sohvaan...
Eva ja Rosa ovat suloisia siskoksia!
VastaaPoistaKiitos <3
Poista