Sivut

keskiviikko 14. tammikuuta 2015

Komistus kyläilemässä :-)

Kai muistatte vielä Peter Åströmin? Hän siis lähti kaappitalosta Sannan, kaksostyttöjen ja pienen löytölapsi Patrickin kanssa määräajaksi ulkomaille työskentelemään.
Nyt hän on tullut piipahtamaan kotisuomessa ja samalla poikkesi katsomaan, miten Sofia pärjäilee heidän vanhassa talossaan. Yhdessä Sofian kanssa siirreltiin olohuoneen huonekalujakin vähän toisenlaiseen järjestykseen.







sunnuntai 11. tammikuuta 2015

Sunnuntain iltapäivällä...

 Iina tuli kertomaan Sofialle uutisia siitä, miten hänen talokauppansa etenee.
Iina on innoissaan ja tuskin malttaisi odotaa, että pääsee talolle hääräämään. Vaikkakin nyt on vielä odotettava kärsivällisesti, kunnes pankki antaa lainatarjouksensa -tai on antamatta! Se on nyt "korkeimman kädessä" tuumii Iina, mutta kertoo silti auliisti Sofialle suunnitelmista, joita on jo tehnyt kevään varalle talon tienoilla... kuten kasvimaista, kasvihuoneesta ja kaikesta sellaisesta.


Samalla Sofia ja Iina ottivat muutamia kuvia itsestään sunnuntain ratoksi kun molemmilla oli sinistä päällä :)





Sofia on saanut paketin

Syntymäpäivä lähestyy kovaa vauhtia ja Sofia on selaillut keittokirjojaan ahkerasti, etsiessään helppoja ja mukavia reseptejä pikkupurtavien tarjoiluun.
Koska hänen kotinsa on vallan pieni, tai siis kaikki huoneet on pieniä, ei kovin montaa vierasta voi kutsua, eikä isompia pitoja järjestää.
Perjantaina Sofia  saa paketin. Se tulee kaukaa mukavalta nettiystävältä Karoliinalta. Sofia on niin iloinen ja yllättynyt tästä "muistamisesta" ja vielä enemmän nähtyään paketin sisällön!

Sofia vie paketista paljastuneen marimekon kassin aluksi olohuoneen pöydälle ja muut tavarat keittiöön...
(ne muut lahjat paljastuu vasta sitten kutsujen kuvauksessa)
Hän istahtaa nojatuoliin ja alkaa tutkimaan, mitä kassissa on...
 ...jotain sinistä... vaate sen täytyy olla... vai olisiko sisustusjuttua...?
 Sofia nousee ylös tuolista ja ottaa vaatteen kassista
Oi, miten kaunis mekko! Tämä tulee olemaan loistava kotimekko ja tätä käytän varmasti paljon!

...pitääpä mennä heti sovittamaan...
Eikö sovikin ihanasti myös keittiössä touhuamiseen? Tästä tulee Sofialle rakas kotiasu varsinkin kesäaikaan, kun ei tarvita niin paljon villaista vaatetta... ja tällä mekolla menee kyllä kesäkadullekin...
 (pöydillä jo näkyy vähän, mitä muuta Karoliina Nenosen paketista lötyi, mutta tarkemmin kuvataan loppuviikosta)
 Vasemmalla oleva salaattilauta tarpeineen on yksi Karoliinan lahjoitamista herkuista ja Sofia on niin iloinen näistä kaikista!
- ja vielä vähän mekkoa... eikö olekin soma neito somassa mekossa? :)

Mukavaa sunnuntaita kaikille täältä Bulevard de la Madeleinelta!

tiistai 6. tammikuuta 2015

Sofialla on loppiaisvieras

Hauskaa loppiaista kaikille lukijoille ja samalla myös onnellista uutta vuotta 2015, jota en myöskään ole huomannut toivotella!
Sofia on siirtynyt uuteen vuoteen täynnä tarmoa ja uusia ideoita, mutta hän on myös tehnyt päätöksen (ikäänkuin uudenvuodenlupauksena) hidastaa tänä vuonna elämäänsä. Tämn vuoden hän on nimennyt omassa elämässään "Hidas Elämä" -vuodeksi. Tänä vuonna tehdään mahdollisimman paljon kivoja juttuja, tavataan ystäviä enemmän ja tehdään töitä vähemmän... eli ei mitään rahan ja tavaran perässä juoksemista. Vain välttämättömin ostetaan ja sekin vain, mikäli sitä ei osata itse tehdä. Siinäpä haastetta!
No, Sofia on aloittanut, kutsumalla jälleen parhaan ystävänsä Iinan loppiaiskahville ja vähän "juoruilemaan tyttöjen juttuja".
Iina on tullutkin oikein mielellään, koska on hänen tyttärensä Inkeri Aurora (6kk) on nyt isoäidillään  ja Iinalla näin ollen vapaa päivä lapsenhoidosta.
-Kuulumisia vaihdetaan ja tulevia suunnitellaan... Voileipäkakku maistuu kahvin kanssa, jotka Sofia on keittänyt oikein vanhan ajan kuparipannulla.
-Niin kuule, Sofia... aloittaa Iina... sinullahan on ne synttärit tässä ihan pian? Eiks ne oo 17 pv?
- On joo, olen ajatellut niitä kutsuja, joita viimeksi suunnittelimme... ehkä pidän ne sittenkin täällä kotona ja kutsun vain muutaman rakkaimman ystävän syömään ja kilistelemään maljoja samalla alkaneelle vuodelle -onhan tää mun syntymäpäivä niin lähellä vuoden vaihdetta, että se passaa oikein hyvin ja kun en nähnyt kavereitanikaan uutena vuotena, saati joulunakaan... enkä itseasiassa moneen kuukauteen ole kaikkia nähnyt. Nyt on aika jututtaa ja kuulla mitä kaikkea itse kukin on suunnitellut tulevalle vuodelle. -Niin, muuten, mitä sinä itse odotat tältä vuodelta Iina? Kysäisee Sofia lopuksi.
Jaa'a, minä en ole paljon ajatellut mitään muuta, kuin miten me Inkerin kanssa mennään päivästä toiseen... On joskus aika raskasta olla ihan kahdestaan lapsen kanssa, mutta en valita, itse olen osani valinnut enkä Inkeriä pois antaisi mistään hinnasta.
-Niin, niinhän se on, vastaa Sofia  - mutta jos ikinä mitään apua tarvitset, niin kerrothan minulle? Autan kyllä missä voin. Ja pianhan se talokin alkaa nousta, johon sinullekin on varattuna asunto.
-Niin, kuule Sofia, siitä minun pitikin sinulle puhua.... älä nyt loukkaannu missään nimessä... kuinka tämän nyt oikein sanoisin... kun en taida sittenkään haluta muuttaa sinne sinun uuteen taloosi.
-No, mites nyt noin oot mieles muuttanut? Ihmettelee Sofia.
- Niin, kun tuota mä löysin ykspäivä -ollessani tuolla maalla, siellä päin missä sunkin se mökkis on- niin siellä oli yks aivan ihana talo ja siinä oli kyltti että myytävänä.  Se on kyllä aika huonokuntoinen, mut mä ajattelin että..
-Mitä??? Sofia keskeyttää. - Älä ny vaan sano, että sää oot menny ostamaan jonku rötiskön?!!
- No en vielä, mutta aion kyllä ostaa sen, mikäli saan lainaa. En oo siis vielä ees kysynyt, mutta mulla on nyt semmonen tunne, että jos en nyt lähe kulkemaan kohti unelmiani, niin en tee sitä koskaan! Kyllä nämä vuodet tässä kuluvat ja kuluvat ja voin jatkaa tässä päivästä toiseen vain samaa rataa, mutta se ei tunnu elämältä! Jos mulla olisi tuollainen oma paikka ja vähän maata sen ympärillä, niin mä voisin alkaa elään aika omavaraisesti ja kunnostaa taloa vain välttämättömän, ei siis mitään luksusta sinne ja siinä samalla mä voisin opettaa mun tytöllekin ekologista elämäntapaa ja jättää sille hyvän perinnön. eli vapaan elämän terveessä talossa... tämmösiä mää oon miettinyt.
-No ei tuo kuulosta ollenkaan hullummalta, mutta ootsä ajatellut, miten sä kaiken tuon pystyt yksin tekemään kun on vielä pieni lapsikin?
-Ihan samalla tavalla "yksin" kuin sinäkin, ystävä hyvä, olet rakentamassa kerrostaloa ihan yksin, nauraa Iina.
Silloin Sofiakin tajuaa, että totta tosiaan, eihän se Iina sen "huonompi" ole kuin hänkään. Kyllähän heistä molemmista on ihan mihin vaan , kun "sen pään ottaa".
Naiset juttelevat vielä asiasta ja sitten Iina lähteekin jo hakemaan Inkeriä mummon luota.
Illalla Sofia ei pääse eroon Iinan heittämästä ajatuksesta. Yöllä hän näkee unta, että hän korjaa vanhaa hirsistä paritaloa...

lauantai 3. tammikuuta 2015

Sofian kuulumiset vuoden alkaessa

Onko siitä tosiaan yli puoltoista kuukautta, kun viimeksi päivitin tätä blogia? Mihin se aika on mennyt? No, olihan siinä kaikenlaista...

Mutta nyt olen saanut taas "päästä kiinni" ja ottanut muutamia kuviakin sekä Sofian talosta että Helenan kotoa, josta siis kerron toisessa blogissani: "Helenan kotona".

Ihan alkajaisiksi; tilasin Minimaailmasta ison satsin tavaroita, pääasiassa siis Helenan taloon, (eihän minimaailmassa, sen paremmin, kuin muissakaan nukkekotiverkkokaupoissa, ole juurikaan barbikokoista tavaraa) mutta nappasin kuitenkin muutaman esineen myös Sofialle.

Ja tässäpä sitten viimeisimmät Sofian talon kuulumiset:

 Sofia alkoi jo syksyllä keräämään noita vanhoja kahvipurkkeja :)
Hän säilyttää niissä erilaisia kuivaelintarvikkeita ja on toki yhdessä ihan kahviakin...
Kaapiston päällä on myös vanhoja astioita, joita Sofia on löytänyt kirpputoreilta ja osto- ja myyntiliikkeistä. Pinkki teepannu on lahja Tamperelaiselta ystävältä.
 Ylähyllyllä oleva "itämainen setti" on myös jo viimesyksyn ostoksia nettikirppikseltä, joita Sofia myös ahkerasti seuraa ja ostelee silloin tällöin kaikenlaista mukavaa.
Erityisesti eräs Facebook-ryhmä on ollut Sofian suosikki, koska siellä on monta taitavaa käsityöläistä myymässä tuotteitaan ja niitä Sofia arvostaa.
 Ja tässä sitten on Sofian uusin kattila! Vaaleankeltainen "emalikattila", joka tuntui Sofiasta niin nostalgiselta, kun mummolassa oli ollut samanlainen ja niinpä hän halusi tilata sen nettikaupasta itselleen.

(tämä on yksi niistä viimeisimmässä Minimaailman paketissa tulleista, jotka napattiin tähän taloon)
Sofialla on pian syntymäpäivä ja hän aikoo pitää pienimuotoiset kutsut ystävilleen. Niitä varten hän on harjoitellut voileipäkakun tekoa ja tässä ensimmäinen koekakku.

(oikeesti tää on viimsyksynä myös nettikaupasta tilattu) Tarjottimet on facebookin nukkiskirpulta, samoin kuin porkkanatkin.
 Keltaiset emalipurkit ovat samasta eilen tulleesta paketista. Vaikka nämä on tarkoitettu 1:12 taloon, samoin kuin nuo taustalla olevat oliiviöljypullo ja viinietikkapullokin, niin ne käyvät hämmästyttävän hyvin myös skaalaan 1:6.
(Onhan taloudessa kaikenkokoisia purnukoita ja pulloja) Nämä eivät ole mielestäni liian pieniä tänne, sensijaan ne olisivat ehkä (ainakin kaksi suurinta purkkia) hieman liian suuria 1:12 taloon.
Sofia siirsi oliiviöljyn ja viinietikan toiselle työpöydälle, koska tässä hän useimmiten valmistelee salaatteja ja muita ruokia...
Myös pullojen alla oleva posliinilautanen on Helenan talosta napattu tarjotin :)
 tässä vielä nämä itämaiset astiat, jotka tilasin alunalkaen Helenan taloon, mutta huomasin, että nämä käyvät myös tähän Sofian mittakaavaan... joten annoin ne hänelle, koska hänelle on paljon vaikeampi löytää astioita kuin 1:12 taloon.
 Sofia sai "joulupukilta" lahjaksi ihanan parfyymin...

(Tämäkin oli mielestäni aivan turhan iso 1:12 talon kampauspöydälle, jonne myös kyllä löysin kaksi muuta sopivamman kokoista parfyymipulloa, joten annoin tämän Sofialle)
 Ja tässä itse talon "emäntä" esittelemässä joululahjaksi saamiaan villasukkia ja lapasia.