Sivut

lauantai 26. joulukuuta 2015

Joulurauhaa

Vaikka otsikko viittaa vahvasti Jouluun, mitään jouluaiheisia kuvia ei valitettavasti tupsahda tämän postauksen piristeeksi.
Koska omat joulukiireeni veivät aikani niin täysin, etten ehtinyt laittaa ihan loppuun saakka Leevin ja Sofian joulunviettopaikkaa, jonne koko barbiyhteisö oli kutsuttu sekä joulua, että Sofian ja Leevin kihlajaisia viettämään. Siellä ne seisoskelevat yhä edelleen puoliksi katetun juhlapöydän äärellä.
Tai oikeastaan siellä on vain osa kutsuvieraista, koska en myöskään ehtinyt sittenkään saamaan kaikille vaatteita valmiiksi. Esim pastori Koivula on ollut kesästä saakka havaijipaidassa ja boxereissa kun ei vaan oo saanut aikaan hälle vaatetta...
Mutta, eilen, kun omat (järjestyksessä toiset) jouluvieraani ilmoittivatkin, etteivät voi saapua, koska rouva miniäni on sairastunut influenssaan, minulle tarjoutui yhtäkkiä todellakin joulurauhaa ja aikaa puuhailla omiani. Niinpä kutsuin papin puheilleni ja otin hänestä vähän mittaa, jonka jälkeen panin
2 1/2 numeroiset sukkapuikot suihkimaan ja neuloin Hansille villapaidan. (Oikeammin puuvillaneulepaidan) Nyt on pastorillamme mukava neule ja kun hänellä kuitenkin sattui ennestään olemaan tuo mustavalkoinen pallokuvioinen kauluspaitakin, niin siinähän on jo puolet ihan mukiinmenevää miehen asukokonaisuutta valmiina.



















Nyt ei kunetsimään oikein hieno housukangas ja ompelemaan papille suorat housut, niin johan hän on valmis ainakin uudevuoden aaton bileisiin ...
 Vaikka tuo joulujuttu nyt jäikin väliin.

sunnuntai 20. joulukuuta 2015

Jouluvieraille vaatetta

Eilen illalla istuessani telkkarin äärellä ja funtsiessani tuota isoa taloa ja koko muotinukkeyhteisöäni, päätin, että nyt otan kaikki laatikoista pikkuhiljaa ja herätän henkiin... vaatetan ja luon niille elämäntarinoita ja tapahtumia sillä aikaa, kun talo pikkuhiljaa sitten valmistuu. Koska kaikilla ei ole kunnon vaatteitakaan ja koska on talvi ja koska on tulossa joulu ja vielä kihlajaiset (Sofia ja Leevi) niin ajattelin, että joka ilta kun katon telkkaria, voisin virkata, neuloa tai ommella jollekin nukelle jonkin pienen vaatekappaleen tai asusteen.
Ensimmäisenä saikin Maryann (joka esiintyy kyllä ihan sivuroolissa toistaiseksi mun tarinoissani) tuollaisen pikku boleron puuvillalangasta virkattuna kakkosen koukulla. Hihat tuli kyllä hieman liian leveät, mutta kyllä tuo kelpaa.
En ole oikein näitä My Scene nukkeja ottanut mukaan (niitä on mulla vain kaksi) kun niillä on niin isot päät noihin muihin verrattuna, mutta nyt ne on alkaneet näyttää mun silmissä niin söpöiltä, että otankin ne ihan osaksi yhteisöä.




lauantai 19. joulukuuta 2015

Huikea suunnitelma!



Hauskaa Joulunalusaikaa teille kaikille lukijoilleni.
Olen niin innoissani siitä, että alan vihdoin viimein taas löytää tien takaisin tämän nukkekotiharrastukseni pariin. Viimeiset 10 kuukautta ovat olleet melko raskaat fyysisesti, kun muutin vanhaan taloon viime talvena. Täällä ei ole vesijohtoa ja lämmitys hoidetaan puilla, joten päivittäiset kotitalousaskareetkin jo vievät paljon aikaa ja energiaa. Tosin minulla on kyllä sähkölämmityskin tässä talossa, mutta olisin aika hölmö, jos kuluttaisin lämmitykseen kallista sähköä, kun on hyvät uunit ja liiteri täynnä pilkottuja kuivia polttopuita.
Arkiaskareiden lisäksi olen tietenkin muutenkin joutunut tekemään paljon "ylimääräistä" saadakseni talon näyttämään omalta kodiltani ja paljon tekemistä on vielä sillä saralla edelleenkin. Lisäki pihasauna osoittautui hirsiltään niin lahoksi, että aloin rakentamaan uutta pikkuruista pihasaunaa ja siinä on ollut valtavasti myös puuhaa, kun työmiehinä minulla on ollut vain oma poikani ja hänen setänsä silloin tällöin. Nyt sauna on kuitenkin jo käyttökunnossa, vaikkakaan ei vielä ihan valmis.

Mutta nämä kaikki ovat elämää jota en nyt vaihtais pois vaikka vähän vastuksiakin on... täällä minun kuuluu olla ja tänne aion rakentaa varsinaisen "monumentin" tai "muistomerkin" joka toivottavasti jää jälkipolvillekin sitten vielä..
Nimittäin se otsikossa mainitsemani huikea suunnitelma on nukketalo. Eikä mikä tahansa nukketalo, vaan tuonne ulos rakentuva 1:6 mittakaavassa oleva iso talo, jonne koko mun "muotinukkeyhteisöni" voi muuttaa saman katon alle.
Olen joskus keväällä ollut vähän samoilla linjoilla erään isomman nuken kanssa ja varmaan taisin siitä täälläkin vähän kertoilla... mutta koska myös viljelen omavaraistalouttani varten ruokaa jne niin kesä olikin yllättävän kiireinen senkin johdosta, enkä ehtinyt laittaa sitä alulle.
Ny, kun tuskailen tuolla olohuoneessa Iinan ja Auroran kodin ja Sofian kodin ja kaikkien muittenkin kotien kanssa, jotka eivät siis todelllakaan mahdu täällä sisällä oikein minnekään. Talohan on vain tällainen mummonmökki, jossa on kaksi kamaria ja tupakeittiö. (n 60 neliötä kaikkineen)
Niin, ajattelin siis, että ehkä se on niin, että vain tuo 1:12 skaalaa oleva Helenan talo saa jäädä sisätiloihin, ja rakennan  ulos oikein kunnollisen talon! Niin ison, että sinne mahtuu asunnot kaikille perheille, joita on siis;

Sofia Marjanen ja Leevi Åberg
Sofia ja Leevi, tällä hetkellä kihlapari. Sofialla on kyllä jo yksi koti, mutta se on tällä hetkellä varastossa ja pysyykin siellä, koska tilaa ei ole. Sofia ja Leevi saisivat uudesta talosta esim pienen kaksion.


Iina ja Aurora
Iina Koivula

Heille on nyt kyllä tulossa yhteen kaappiin pieni koti, mutta he voisivat sitten muuttaa myös isompaan, kun talo aikanaan valmistuu. Ehkä 3 huonetta, keittiö ja kylpyhuone olisi heille sopiva.
Kuvissa Iina on valmistautumassa Sofian ja Leevin kihlajaisiin... hopeanhohtoisessa puvussaan ja ohuenohuessa silkkivillaisessa hartiahuivissaan, jota voi myös käyttää hiusten suojana. :)

Iina

Aurora



Chantal ja Henri


























Sanna ja Peter ja heidän lapsensa, Sannan kaksoset Pia ja Petra, sekä pieni Patrick poika. Peterillä on lisäksi teini-ikäinen poika Henri (hänhän on leski, joka meni uudelleen naimisiin Sannan kanssa, jolla oli nämä kaksoset)
Henrillä on myös tyttöystävä, ranskalainen aupair tyttö, nimeltä Chantal, joka siis myös asuu Åströmeillä.
Tämä porukka tarvitsee ainakin 5 makuuhuonetta ja muut tilat, eli varsin iso asunto heille pitää olla.

Arthur ja Elli
Sitten on vielä Artturi ja Elli, Toistaiseksi lapseton pariskunta. Tosin Artturi on Iinan tytön isä :)
Hekin tarvitsevat ainakin kaksion.
Sebastian, Sandran poika














Hans Koivula, pastori, joka on Iinan ex-mies ja tarvitsee ehkä vain yksiön. (koska on hauska rakentaa taloon myös yksiö)
Hans Koivula, pastori







Sebastian ja Sandra
vas. Samantha istumassa Maryann ja oik Maribell
Sandra, joka on siis asunut lapsineen viimeiset vuodet ranskassa, jonne jäi silloin, kun erosi miehestään Henrikistä. Nyt Sandrakin voisi sitten muuttaa takaisin jos saadaan niin iso talo, että hänelle ja hänen lapsilleen olisi siellä myös asunto. Sandran lapset ovat: vanhin tytär teinityttö Samantha, sitten on 11 v poika Sebastian ja vielä pieni parivuotias Sofia tyttö, jonka kummitäti on tuo isompi Sofia, joka meni juuri kihloihin. Pikku Sofiasta ei ole nyt uutta kuvaa, mutta tässä tulee Sandra ja Sebastian, sekä Samantha joka on kahden ystävänsä kanssa kuvassa. Ystävät ovat kaksoset Maryann ja Maribell.


Lisäksi on joukko muita henkilöitä, joilla ei tarvitse olla omaa asuntoa talossa, mutta sen verran tilaa että voivat vierailla siellä. Eli talosta pitää mitä ilmeisimmin tehdä kerrostalo. Nyt, talviaikaan sitä ei voi vielä alkaa rakentaa, mutta nyt on hyvä tehdä pohjatyöt, eli suunnitelmat. Jonkinlaiset piirustukset jne...
Toivon todella, että pystyn toteuttamaan tämän hankkeen. Minulla on niin suuri pihamaa ja puutarha, että se olisi loistava katseenvangitsijakin tuolla pihalla ja olen sieluni silmin jo nähnyt siellä jonkinlaisen sähköllä toimivan lämmitysjärjestelmänkin. Puulämmitystä en niille uskalla ajatella -polttavat vielä koko pytingin- heh heh. Tai miksei sekin onnistuisi, kun opettelen muuraamaan takkoja pikkukivistä :)
Talon parissa kuluu kyllä varmasti yks ihmiselämä ja tuleeko valmiiksikaan... mutta ainahan sitä  voi yrittää.
Lisään tähän postaukseen tuoreet  kuvat lopuistakin taloon tulevista asukkaista myöhemmin.

keskiviikko 2. joulukuuta 2015

Talvivarusteiden etsimistä nukeille

Niin, kyllä se talvi nyt kuitenkin näyttäis tulevan ja mun nuket senkun jatkavat oleskeluaan kesähepeneissä. Tänään päätin aloittaa niiden talvivaatetuksen. Osalle kaivelen tuolta laatikoista entisiä talvivaatteita ja osalle ehkä ompelen/neulon/virkkaan uudet.
Ensimmäinen, joka sai pukea talvisemman asun, on Julia. Julia on kokoa 1:3 ja hänellä ei ole konkreettista taloakaan, mutta sensijaan hänellä oli kunnon tarina ja kuvitteellinen kaunis vanhanroosan värinen Viktoriaaninen talokin. Ikävä vaan tosiaan, että tuo tarina hävisi bittiavaruuteen tietokoneen hajotessa aikoinaan...
Julia kuitenkin jatkaa olemistaan ja ehkä vielä saan sen tarinankin uudelleen kerrottua jonakin kauniina päivänä. Tässä kuitenkin Julia muutama vuosi sitten ompelemissani talvihameessa, puserossa ja viitassa. Inspiroiduin tästä nukesta senverran, että aion valmistaa hänelle vielä hatun, muhvin sekä talvikengät ja ehkä jonkin laukuntapaisenkin.