Maailmalla kuohuu ja niin myös Madeleinella

Astrologia on antanut viitteitä jo pitemmän aikaa siitä, että huhtikuussa alkaa liitokset rymistä  siellä ja täällä... ja kaikenlaista tapahtuu. Vanha järjestys on koetuksella ja joutuu väistymään uuden tieltä. Ei tarvitse kuin katsoa uutisia päivittäin, niin saa todisteita, että näin on.
Ei kai se sitten mikään ihme ole, että minun nukkekotimaailmassakin, pienellä kotikadullamme on rymissyt oikein kunnolla jo melko pitkään. Mikään ei ole niinkuin ennen.
Talot, majataloa lukuunottamatta (sehän paloi jo kevättalvella) seisovat yhä paikoillaan, mutta niissä asuvien ihmisten maailma on mullistunut kertakaikkisen täydellisesti. Ei vain yhdessä perheessä, vaan lähes kaikissa on jouduttu katsomaan tilannetta "silmästä silmään" ja ottamaan suuntaa uudelleen. Mutta sellaista se on elämän kiertokulku aina. Sitten, kun katastrofit laantuu ja uuteen totutaan, on kaikki taas hyvin eikä monikaan muista kokemiansa suruja ja murheita ikuisesti.
Mutta katsotaanpa nyt vähän tarkemmin, mitä siellä Madeleinella on oikein tapahtunut ja keille?

Kuten jotkut ehkä muistavatkin, niin ensimmäinen koettelemus oli tohtori Åströmin vaimon ja lasten kuolema lento-onnettomuudessa hänen ollessaan palaamassa lomamatkalta. Peter jäi ihan yksin, mutta eipä hänen kauaa tarvinnut yksinään olla, kun jo alkoi vilske hänen kotiovellaan. Naimattomat naiset ja osin naimisissa olevatkin juoksivat milloin mitäkin apua tarjoamassa ja leipomuksia tuomassa, tarkoituksenaan päästä lähemmin tuttavuuteen komean tohtori Åströmin kanssa. Eräskin oli kutonut hänelle kauniin villapaidan, kun oli kovat pakkaset ...

Jonkun kerran Peter kävi ulkona Ninan kanssa, joka oli villapaidankin antanut, mutta ei jutusta sitten kuitenkaan sen vakavampaa syntynyt.

 Peter oli niin murheen murtama, ettei hän piitannut naisista pitkään aiikaan. Hän suri ennenkaikkea lapsiaan, mutta myös vaimoaan.  Hän vain teki töitä vastaanotollaan ja oli muuttanut pois perheen talostakin, koska ei pystynyt siellä elämään muistojen keskellä. Hän asui pienessä yksiössä vastaantottohuoneensa vieressä.












Sitten tapahtui niin, että Sandran ja Henrikin perhe sai tarjouksen ostaa eteläranskasta pienen maatalon, jossa Henrik oli ollut monesti maalaamassa. Hän kun työskenteli osan vuodesta aina ulkomailla maalaten näyttelyitään varten. Henrikin ja Sandran haave oli ollut jo pitempään muuttaa Ranskaan pysyvästi -tai ainaki n vuosiksi.Nyt tuo toive toteutui ja he ostivat tuon kauniin talon ja muuttivat,
 Eli Bulevard de la Madeleinen vilkkain talo, suurperhe Mattsonien kaappitalo hiljeni. Siellä ei edes verho heilahtanut moneen kuukauteen...
Mutta kun kevät alkoi tehdä tuloaan, nähtiin muuttoauton ajavan Mattsonien pihaan ja siitä alettiin purkamaan tavaroita taloon. Paljon niitä ei ollut. Mutta autosta hyppäsi ulos myös vaalea nainen kahden pikkutytön kanssa. Keitä olivat nämä ihmiset, jotka muuttivat Mattsonien taloon?
No, jotkut täällä ehkä vielä saattoivat muistaa Niemiset. Sannan ja Jarkon ja heidän kaksostyttönsä. Hehän olivat myös nuori taiteilijaperhe, joka oli muuttanut muutama vuosi aiemmin ranskaan. Sitten heille tuli ero ja Sanna halusi muuttaa takaisin kotimaahan tyttöjen kanssa.
 Koska Sanna oli tutustunut ranskassa Sandraan, niin talokin löytyi sitä kautta, eli Sanna vuokrasi Mattsonien talon. Oli puhetta, että hän voisi sen myöhemmin ostaakin, mikäli olo täällä alkaisi sujumaan.
Nyt taloon siis tuli taas elämää ja onneksi Sandra ja Henrik olivat jättäneet suuren osan huonekaluistakin taloon, niin Sannan ei tarvinnut kuin alkaa asumaan tyttöjen kanssa.

Mutta ei tässä vielä kaikki.... pian muuton jälkeen toinen tytöistä sairastui ja Sanna joutui viemään Petran lääkäriin. Niin tapasivat toisensa ensimmäisen kerran Sanna ja Peter.
Sannan sydän löi heti pari ylimääräistä, kun hän näki tohtorin ja kyllä Peterkin katsoi hetken Sannaa pitkään ja jotain liikahti pitkästä aikaa hänen sisällään. Mitähän tästä seuraa.... sen näemme vielä.

Mutta palatkaamme hetkeksi muiden Bulevard de la Madeleinen asukkaiden pariin, joiden elämää tämä aika heittelee ja riepottaa.
Pastori Koivistohan menetti rakkaan ja kauniin Iinansa Artturille joka taas oli jättänyt Ellinsä Iinan takia. Mutta kauan ei onni kukoistanut Iinan ja Artturinkaan välillä. Artturi oli koko ajan niin kovissa tunnon tuskissa siitä, mitä hän oli mennyt tekemään Ellille ja heidän yhteiselle unelmalleen ja niin hän sitten eräänä kylmänä talvi-iltana ilmoitti yhtä kylmästi Iinalle, että aikoo palata takaisin Ellinsä luo. - Jos tämä siis vain hänet huolii.
Ja huolihan Elli. Elli oli ollut itseasiassa aivan varma, että Artturi palaa vielä takaisin ja Elli oli päättänyt hänet ottaakin, koska ei ketään muuta halunnut kuin Artturin ja tunsi tämän niin läpikotaisin, että tiesi tämän aidosti katuvan ja ettei Artturi koskaan lakannut häntä rakastamasta. Hullaantui vain kauniiseen ja villiin Iinaan.

No, mitä teki Iina? Palasiko hänkin katuvana pappinsa luo? Ei suinkaan. Hän päätti aloittaa uuden elämän ihan puhtaalta pöydältä ja kaukana Madeleinelta. Niinpä hän pakkasi tavaransa ja vuorkasi niille kontin ja lähti etsimään omaa paikkaansa maailmasta. Kunhan joku kiva paikka löytyy, hän palaa hakemaan kontissa olevat tavarat ja laittaa kotinsa pystyyn. Iina ei ollut lainkaan surullinen, melkeinpä helpottunut, että kävi näin. Jossain on varmasti vielä hänellekin "se oikea", ei mitään kiirettä sen suhteen, hän ajattelee. Nyt on muut asiat tärkeämpiä.














Iinan paras ystävä, Sandran sisko Sofiakin oli muuttanut maalle elämään omillaan ja he olivat päättäneet pitää yhteyttä ja vierailla säännöllisesti toistensa luona. Myös yhteisiä matkoja päätettiin tehdä silloin tällöin.

Eli nyt sitten näyttää siltä, että sinkkuja on ainakin kolme: Pappi, Sofia ja Iina.

 ja tietenkin toistaiseksi myös Sanna ja Peter, eiväthän he vielä ole muuttaneet yhteenkään. Mutta Peter kyllä vierailee usein Sannan luona ja hänen oma yksiönsä on alkanut tuntua aika ahdistavalta ... niin et katellaan nyt sitten.... :)