Tohtori Åström löytää vauvan!

Eräänä heinäkuisena aamuna, kun linnut vasta aloittelevat aamukonserttiaan, kaste viipyilee ruohonkorsilla ja aurinko on vielä vähän unisena kevyen "häkärän" takana, Peter kävelee verkkaisesti kohti työpaikkaansa, pientä yksityissairaalaa. Lähestyessään henkilökunnan ulko-ovea, hän kuulee pientä vikisevää ääntä... mistä se tulee? Peter pysähtyy ja kuulostelee. Kauempana liikenne alkaa jo lisääntyä ja peittää ääniä alleen, mutta Peter on aivan varma, että jossain lähellä itkee lapsi. Hän lähtee liikkkeelle ja kulkee tuota ääntä kohti. Se tulee pensaikosta, joka on ulko-oven lähellä ja jonka vierellä on penkki jossa henkilökunta käy välillä tauolla ulkona. Penkillä on pieni kori ja siinä itkevä, lähes vastasyntynyt vauva. Mistä se siihen on tullut? Se ei selviä vielä senkään jälkeen, kun Peter on vienyt vauvan sisään ja se on tutkittu ja viety vauvalaan hoitajien huomaan. Poliisille on ilmoitettu ja asiaa tutkitaan, mutta lapsen äitiä, tai ketään muutakaan asiaan liittyvää ei vain tavoiteta.
Peter on shokissa. Hän muistaa omat lapsensa, jotka menehtyivät äitinsä kanssa lento-onnettomuudessa ollessaan palaamassa lomamatkalta kotiin. Kaikki nousee pintaan, kun on kyse pienen lapsen hädästä. Peter käy joka päivä katsomassa pienokaista ja yhtäkkiä hänelle tulee sellainen varmuus, että tämä lapsi kuuluu hänelle. Että hänen kuuluu pitää siitä huolta ja katsoa, ettei sitä enää ikinä hylätä ja että sillä olisi mahdollisimman hyvä elämä.
Niin, toiminnan miehenä Peter laittaa asiat rullaamaan ja pyytää myös Sannaa tulemaan maalta käymään kotona, jotta hän saa kerrottua tärkeät asiat. Sanna tuleekin heti seuraavana päivänä, mutta tytöt jäävät vielä maalle mummon hoiviin.  Peter on pyytänyt viranomaisilta saada viedä lapsi päiväksi kotiinsa, puhuakseen tyttöystävänsä (joka on hänen tuleva vaimonsa -hän kertoo lastensuojeluviranomaisille) kanssa vauvan ottamisesta. Hän saakin luvan ja niin on Sannaa odottamassa aikamoinen yllätys, hänen tullessaan kotona käymään.

Peter katsoo suoraan Sannaan, nähdäkseen tämän ensireaktion. Olihan hän kyllä jo puhelimessa kertonut tilanteen taustat, mutta se, miten Sanna reagoi, nähdessään vauvan ensi kertaa ... Vauva on todella pienikokoinen, mutta elinvoimainen pieni poika.

Sanna menee keskenreäiseen kylppäriin kokoamaan itseään ja tuijottaa uutta metallihyllykköäkin osaamatta kuitenkaan nähdä sitä... Mielessä myllertää ja tuo pieni ihminen tuolla Peterin sylissä... voi voi sentään, mitä minä nyt teen? Sanna on ihan järkyttynyt.